Jos haluat auttaa ihmistä elämässään, opeta hänet lukemaan. Koulutus on paras suoja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Nämä asiat tuntuvat itsestään selviltä, kun pohditaan kolmannen maailman heikko-osaisten auttamista, mutta pitäisi muistaa, että ne ovat aivan yhtä tärkeitä kotimaassamme.

Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että asia ei mene aivan niin: Suomessa on viime vuosina unohdettu koulutuksen merkitys ja siihen panostaminen niin valtion kuin kuntienkin tasolla. On säästetty jo niin paljon, että seinä alkaa tulla vastaan. Oppimistulokset ovat olleet laskusuhdanteessa jo jonkin aikaa sekä kotimaisten että kansainvälisten mittausten mukaan. Tulevat PISA-tutkimuksen luku- ja kirjoittamistaitojen tulokset pelottavat. Kuitenkin säästetään varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta ja leikataan opintotukea niin, että pakotetaan tulevat opiskelijat ottamaan mittavaa velkaa – ettei tulevien polvien tarvitse maksaa velkaa.

Vihreiden koulutuspoliittinen työryhmä, johon olen kuulunut vuoden 2016 alusta, pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan, että maamme koulutuspoliittinen tilanne paranisi. Ensimmäisenä asiana tartumme ammatillisen koulutuksen tilanteeseen ja tulevaan reformiin. Työssäoppimisen korostaminen on hyvä asia, mutta samalla on muistettava, että tarvitaan ammattitaitoisia, päteviä opettajia. Yleisaineiden opetuskin pitää turvata ja taata siten ammattiopistoista valmistuneille mahdollisuudet ja kyvyt jatkaa kolmannelle asteelle, ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Yleisaineiden opetukseen tarvitaan tehtäväänsä koulutettuja opettajia, eikä tätä opetusta voida vain siirtää ammattiopettajille niin kuin monessa oppilaitoksessa on ikävä kyllä tehty. Yhteistyötä yleis- ja ammattiaineiden opettajien välillä toki tarvitaan niin kuin on tarvittu ennenkin. Ammattiin valmistuvalta vaaditaan myös omassa työssään esimerkiksi hyviä viestintä- ja tvt-taitoja, eivätkä ne ilman harjoittelua itsestään kehity.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut kuulu tasa-arvon vaalimisesta. Nyt näyttää ikävä kyllä siltä, että tätä arvoa murennetaan vähän joka tasolla. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei olekaan enää yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua edelleen. Suomestakin on tulossa yhä vahvemmin luokkayhteiskunta – mahdollisuudet edetä torpataan yhä varhaisemmassa vaiheessa. Jos vanhemmat eivät ole työssäkäyviä, mahdollisuus varhaiskasvatuksen piiriin pääsyyn on rajallinen. Ammatillisen puolen opinnot suorittaneet saavat jatko-opintomahdollisuuden sen mukaan, mistä oppilaitoksesta valmistuvat ja millaisen pohjan opiskelutaidoilleen ovat opinnoissaan saaneet. Jos vanhemmilla ei ole varaa tukea kolmannen asteen opintoja, moni jättää lainan pelossa hakematta jatko-opintoihin.

Toivon, että Kouvolassakin osattaisiin tarttua kouluasioihin muutenkin kuin euroja tuijotellen. Pitäisi osata nähdä paitsi tulevaan myös lapsen ja nuoren silmin. Kaikilla tulee olla samanlaiset mahdollisuudet päästä eteenpäin elämässään – taustasta riippumatta.

Sari Hyytiäinen, Kouvolan Vihreiden sihteeri