Vihreän puolueen työryhmät on nimitetty puoluekokoukseen 2017 saakka. Työryhmien tehtävän ei ole linjata puolueen kantaa vaan tehdä ehdotuksia, valmistella avauksia ja linjauksia ja näillä keinoin tukea eduskuntaryhmän työtä. Maahanmuuttopoliittisen työryhmän jäsenenä olen ollut v. 2016 alusta.

Ensimmäisessä lähitapaamisessamme 19.3.2016 keskustelimme seuraavanlaisista asioista.

Maahanmuuton moninaiset syyt

Suomeen muutetaan monista eri syistä. Tänne tullaan töihin, opiskelemaan, perhesiteen perusteella, pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Eri perustein tulleilla henkilöillä on erilaiset lähtökohdat kotoutumiseen, kouluttautumiseen ja työntekoon.

Hyvin onnistuneella kotouttamiskoulutuksella on iso merkitys kotoutumisen onnistumisessa. Vihreän sivistysliiton ajatuspaja julkaisee kesällä 2016 selvityksen aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisesta ja erityisesti siihen liittyvästä koulutuksesta Suomessa. Tätä selvitystä on meidän työryhmäläisten mahdollista kommentoida selvityksen tekijälle Lilli Rasilaiselle.

Kantaväestöllä oma vastuunsa kotoutumisesta

Maahanmuuttajien koulutus Suomessa selvityksessä tärkeä huomio on että kotoutuminen on kaksisuuntaista, kantaväestön on sopeuduttava myös uudenlaiseen globaaliin ympäristöön. Suomi on ollut maahanmuuton kohdemaa suhteellisen lyhyen aikaa, mikä luo lisähaastetta tilanteeseen sopeutumisessa. Tässä näen itse tärkeänä asiana sen, että koulutuksen taso pidetään Suomessa hyvänä. Radikalisoituminen näyttää keskittyvän sekä Suomessa syntyneiden, että tänne muuttaneiden osalta vähemmän koulutettuun väestön osaan. Syrjäytymisen ehkäisyllä on iso merkitys oman paikan löytämisessä elämässä ihan kaikilla.

Koulutusten eriyttäminen (maahanmuuttajat omissa ryhmissään) esim. ammatillisissa opinnoissa on siinä mielessä huono asia, että luonnollisia kontakteja ihmisten välille ei synny. Luontevat kontaktit ihmisten välillä koulutuksissa ja työelämässä vähentävät ennakkoluuloja puolin ja toisin.  Yksinäisyys on mm. Maamu- tutkimuksen (Maahanmuuttajien hyvinvointi THL) mukaan monen maahanmuuttajan ongelma. Siinäkin mielessä samassa elämäntilanteessa oleville suunnatut ammatilliset opinnot ovat mielestäni parempia, luovat mahdollisuuksia luonnollisiin kontakteihin.

Riittävä kielitaito mahdollistaa paljon

Työvoimapoliittisen kotouttamiskoulutuksen kilpailuttamisella tavoitellaan taloudellista säästöä lisääntyviin koulutuskustannuksiin. Haittapuolena voi olla lisäkustannukset, kun avoimeen hyvien käytäntöjen jakamiseen ei ryhdytä.

Riittävän kielitaidon määrittämien tiettyyn tehtävään ei ole yksiselitteistä. Erilaisissa työtehtävissä vaadittava kielitaito vaihtelee suuresti. Kielitaito karttuu myös nopeasti työssä ja aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Joissakin työyhteisöissä työkielenä on englannin kieli. Pohtimisen arvoista on, edellytetäänkö tuolloinkin sujuvaa suomen kielen taitoa englannin kielen hallitsemisen lisäksi. Kielitaitoa tarvitaan muuhunkin, kun työelämän tarpeisiin. Se lisää osallisuutta ja aktiivisena kansalaisena olemista. Työvoimapoliittisten palveluiden ulkopuolella olevien henkilöiden kielikoulutukseen on myös panostettava. Kotonaan lapsiaan hoitavien vanhempien kielikoulutuksen edellytyksenä ovat toimivat lastenhoitojärjestelyt.  Huomioitava asia on myös, että oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen edistää kotoutumista eli maassa maan tavalla tyylin ohjaus on todennäköisesti hitaampi tie yhteiskunnan aktiiviseen jäsenyyteen.

Aikuiskoulutuksessa lähdetään siitä, että aikaisempi osaaminen huomioidaan aina. Käytännössä maahanmuuttajien ulkomailla suoritettujen tutkintojen tai muun aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on hidasta ja hankalaa. Silloin myös sen hyödyntäminen suomalaisilla työmarkkinoilla jää tekemättä ja taidot menevät hukkaan. Paremmalla tunnistamisella vältyttäisiin ehkä ohjaamasta maahanmuuttajaa opintoihin kulttuuristen ennakko-odotusten pohjalta hänen omasta tahdosta riippumatta. Tähän haasteeseen on jo tarttunut Jyväskylän yliopisto ja Metropolia ammattikorkeakoulu. Metropolia perustaa näyttökeskukset turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamiseen. Kansallinen yliopistoverkosto UniPID perustaa Jyväskylän yliopistoon valtakunnallisen infopisteen, jossa aletaan ohjata korkeakoulutettuja turvapaikanhakijoita jatko- ja täydennyskoulutukseen.   Oma motivaatio uskoakseni ihan globaalisti opiskelua edistävä tekijä.

Työ kiinnittää yhteiskuntaan

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maahanmuuttajien paremmalla työllistymisellä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia: työelämän moni muotoistuminen laajentaa Suomen innovaatio, luovuus ja osaamispohjaa. Maahanmuuton vaikutusten lisäksi voitaisiin puhua myös maahanmuuton hyödyistä.

Nivelvaihe kotouttamiskoulutuksen jälkeen ennen työelämää on osoittautunut haasteelliseksi. Tarvitaan tehokasta, yksilöllistä nivelvaiheen ohjausta ja neuvontaa heille, jotka jäävät ilman opiskelu- tai työpaikkaa kotouttamiskoulutuksen jälkeen.

Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma pyrkii perheenyhdistämisen kriteerien tiukentamiseen. Koko perheen hyvinvointi edistää niin opiskelussa kuin työelämässä selviytymistä. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen voi ensin näyttää hyvältäkin idealta kustannusten vähentämiseksi, jos ajattelee niin suoraviivaisesti että mitä vähemmän “suita syömässä” sitä vähemmän kuluu rahaa. Perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta seuraa kuitenkin se että ihmisillä on koko ajan huoli perheistään. Huoli johon ei ole olemassa ratkaisua aiheuttaa herkästi masennusta ja muita mielenterveydellisiä ongelmia. Korjaavassa hoidossa ovat kustannukset aina korkeammat kuin ennaltaehkäisyssä. Ennaltaehkäisy on myös inhimillisesti katsoen paljon parempi ratkaisu.

Maahanmuuttopoliittinen työryhmä työskentelee pääosin skype ja facebook kontaktein. Työryhmän jäsenet ovat laajasti eri puolelta Suomea. Facebook mahdollistaa myös nopean tarttumisen ajankohtaisiin asioihin eduskuntaryhmän kanssa. Työryhmä osallistuu kuntavaaliohjelmaan kommentoimalla. Seuraava fyysinen tapaaminen on 14.4.2016 Opintokeskus Vison ja kansanedustaja Olli-Poika Parviaisen järjestämä Kansalaisinfo seminaari, joka on kaikille avoin tilaisuus. Työryhmä osallistuu Tuuma-verkkolehden Maahanmuutto ja muuttoliike numeron toimituskuntaan. Osa verkkolehdestä ilmestyy erityisliitteenä kesäkuun Vihreä Lanka lehden välissä.

 

Soili Vähä-Konka, Kouvolan Vihreät, hallituksen jäsen